Polvikipu on yleinen vaiva ja jos se on ei-traumaattinen, toisin sanoen vääränlaisesta rasituksesta syntyvä, syntyy se usein pikkuhiljaa ilmoitellen silloin tällöin, kunnes alkaa jäämään pysyvämmäksi olotilaksi. Usein kipu on monenlaista ja epämääräistä, välillä lumpiossa, välillä jossain muualla.
Käytöstä syntyvän polvikivun taustalla on useimmiten nilkan tai lantion toiminnan häiriöt/heikkous ja polvi on vain kärsijänä siinä välissä. Polvi on yksinkertainen nivel. Se on sarana jossa reisiluu on tanko kuperalla päällä ja sääri-luu tanko koverella päällä. Etupuolella on ura jossa polvilumpio liukuu ylös ja alas polven koukistuessa-suoristuessa. Toiminta on yksinkertaista ja kaikki on kunnossa, jos rasitus menee ylös-alas luitten linjojen mukaisesti.
Se mistä polvi ei tykkää on vääntyminen ja kierto. Nämä kummatkin johtuvat useimmiten siitä, että lantionseutu tai nilkka toimii väärällä tavalla. Alkaa syntymään pihtipolvea tai sisäkiertoa. Tai lihastasapaino reidessä ei ole kohdallaan ja polvilumpio alkaa ylös-alas liikkeen lisäksi pyrkimään liikkumaan sivuttaissuunnassa. Niinpä älä ihmettele jos osteopaattisi alkaakin hoitamaan polvikipuasi lantiosta tai jalkaterästä ja nilkasta.
Jos kärsit pitkittyneistä ja/tai toistuvista polvikivuista, käy näyttämässä polvea osteopaatille. Jos on aihetta ottaa magneettikuvaa ja saada erikoislääkärin lausunto asiasta, lähettää asiansa osaava osteopaatti sinut sinne. Vamman synty ja luonne antaa siihen viitteet kyllä. Melkein aina ei-traumaattisessa polvikivussa ei ole syytä leikata mitään ja kuva polvesta antaa tietoa, mutta ei paranna vaivaa. Oikeanlainen käsittely yhdistettynä ymmärrykseen kuinka kehoa tulisi vahvistaa on järkevä tapa toimia.